Voi näitä minun aamupalojani. Luukasat minua odottavat ja silmät lautasten kokoisina odotan, koska tuo ihana keko lasketaan eteeni. Voi pojat kuinka herkullista. Sellaisen satsin jälkeen onkin mukava kellahtaa mahan viereen loikoilemaan. Tai mahan ja äiskän, ihan miten vaan. Se voi rapsuttaa minua samalla niin unikin maistuu makoisammin.
Uusi blogi
13 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti