Kohti uutta vuotta

Joulu tuli ja meni. Minulle oli aattona ilmestynyt pari pakettia, jotka sain repiä auki. Niistä paljastui pulleroinen possulelu sekä apinalelu, jolla on pitkät jalat ja kädet. Tosin käsiä on enää yksi, koska yhden olen repinyt irti. Minusta apina vaikutti uhkaavalta, joten täytyi tehdä jotain asialle. 

Jouluna olen pääasiassa nukkunut ja ulkoillut. Ulkoilu on ollut kivaa, kun ei ole satanut vettä. 

Eilen oli pakkastakin. Lehdistä oli jäätynyt puistoon kekoja ja kaikkihan ne oli merkittävä tietysti. Hirveä homma, mutta hoidin sen kuin kunnon koira konsanaan. 

Rauhallista joulua

Kontrollikäynti

Viikko töttöröpäänä riitti ja silmä on nyt hyvä. Ihana puolalainen lääkäri ohjeisti kosteuttavan geelin käytön ihan koko loppuelämäksi. Aamuin illoin silmään kostuketta niin kuulemma vanhan koiran silmät pysyy mukavan kosteina ja se saattaa haavojen paranemista auttaa.

Elimistö pikkuhiljaa tottuu nappularuokaan. Edelleen kyllä närästää, mutta paljon vähemmän kuin aiemmin. Päivä kerrallaan katsotaan kuulemma ja seuraillaan. 

Pitkästä aikaa hei

Nyt on vierähtänyt pitkä aika edellisestä viestistä. Tässä on ollut vähän terveysmurheita niin on laitettu tervehtyminen kaiken muun edelle.

Kaikki alkoi lokakuun alussa, kun olo oli vähän voimaton. En oikein jaksanut innostua leikeistä tai lenkeistä. Yöisin valvoin ja köhin ja olin levoton. Äiskä vei  minut mukavalle eläinlääkärille, joka määräsi kaiken maailman inhottaviin kokeisiin. Verikokeista en niinkään piitannut, mutta sitten minut raahattiin röntgeniin, jossa minut pakotettiin makaamaan selällään ja kyljellään. En edes saanut mitään rauhoituspiikkiä, ettei keuhkokuvat olisi sen vuoksi epäselvät. Keuhkoja ja ruokatorvea kuvattiin, mutta kuvissa näkyi vatsakalvossa jotain häikkää.

Minua alettiin hoitaa närästyksen vuoksi. Jouduin siirtymään nappularuokaan. En saa ehkä enää koskaan herkullista lohta ja rouskuvia luita. Vatsani ei kuulemma enää jaksa noin rajuja ruokia käsitellä.

Ruuan vaihto on aiheuttanut oksentelua ja ripulia muiden muassa, mutta kohta on kuukausi takana ja olo on helpottanut. Röyhtäily ja piereskely on vähentynyt ja vatsakin melkein toimii normaalisti.

Viime viikolla oli sitten silmähaavan kontrolli, kun ei ole kolmeen viikkoon parantunut. Silmälääkäri kertoi kyseessä olevan vanhan koiran vaivan, joka vaatii aikaa. Hankala vaiva, joka uusii äärettömän helposti. Ja niin minulle tuli ensimmäistä kertaa kauluri. Ihan kamala kapistus, vaikka nyt kolmen päivän kokemuksella olen alkanut jo tottua siihen,

Ei ole ihan helppoa ollut nyt minulla,

Syksyn viilenevät päivät

Ihan mukavaa, että ilmat viilenee. Aamuisin on ollut jo lähellä nollaa. Useampana aamuna on nyt satanut vettä. Siitä en kyllä pidä ensinkään. Tassut kastuu, maha kastuu, korvat kastuu. Kaikki kastuu. 

Vesisateella olen päättänyt, että käyn vain vessassa, enkä lenkkeile ollenkaan. Ehdin kyllä lenkkeillä kuivalla säällä. En kestä kastumista. 

Mikä kesäloma

Olen matkustellut. Ollut auton kyydissä, veneen kyydissä, saaressa, metsässä, loma- asunnossa.
Äiskä vei minut Rankin saareen. Siellähän oli jännittävää. Sain siellä pääosin vapaana juoksennella ja tehdä melkein, mitä huvittaa. Ravintolassakin kävin syömässä.
Mukavan loman jälkeen on ollut kiva rentoutua kotona. Täälläkin vielä kesäkuuma ja terassilla on saanut makoilla.

Kesäloma

Äiskällä on kesäloma. Tarkoittaa minulle ilmeisesti työlomaa, koska minun täytyy viihdyttää sitä kaiket päivät. Aamulenkillä onneksi saa haistella rauhassa, kun ei ole kiire mihinkään. 

Me lähdetään kuulemma reissuunkin. En kyllä yhtään tiedä mihin. Saapa nähdä. 

Anteeksi mitä sanoit?

Kohta keskikesä

Pitkä aika vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Ei siihen mitään erityistä syytä ole, kaikki on hyvin Turun auringon alla. Tosin tällä hetkellä taas joudun ottamaan silmääni antibioottitippoja, koska silmässä on tällä kertaa kaksi haavaa. 

Haavoja lukuun ottamatta olen ottanut rennosti, maannut terassilla, ottanut aurinkoa, käveleskellyt jokirannassa.

Juhannuksena kuulemma saatan saada jäätelökioskista perinteisen kesäjäätelöni. Jos on lämmin niin kävellään kuulemma kioskille ja saan kuppiin oman annoksen. Sitä odotan. Ja sitäkin odotan, että tuolla keittiön pöydällä on pala kuivattua keuhkoa. Sen saan kuulemma iltaherkuksi. Vieläkö monta tuntia pitää odottaa?

Terassikauden avaus

Viime viikolla tuli kesä. Ensimmäinen punkkihavainto, punkkilääkkeen aloitus ja kaikkea mahtui viime viikkoon.

Tärkeimpänä kuitenkin. Kesän ensi piehtarointi on tehty, nurmi oli siihen jo tarpeeksi kuivaa. Se jos mikä on merkki kesästä. Sen lisäksi minulle laitettiin terassille paikka kuntoon. Olen siirtynyt sinne patsastelemaan ja seuraamaan pihan tapahtumia. Naapurin rouvat ovat käyneet minua myös tervehtimässä, koska onhan se kesän merkki, kun Napoleon on istumassa omalla paikallaan pihalla. 

8- vuotias seniori

Minulla on syntymäpäivä. Olen saanut lohta ja jälkiruuaksi pikkuisen jäätelöä. Olen saanut lahjaksi leluja ja herkkuja. Minua on rapsuteltu ja halailtu. Kyllä kelpaa.

Ikä tuntuu minussa niin, että takajalkani tärisee hieman ulkona kulkiessa. Lisäksi tykkään nykyään tuhota leluja. Tätä en ole aiemmin tehnyt. Olen kuulemma vanhuudenhöperö. Niin nuo ihmiset sanoo.  Tietävätköhän muka, mistä puhuvat.

Senioritarkastus

Kävin eläinlääkärissä hakemassa reseptin tämän kesän punkkilääkettä varten. Samalla tehtiin tereystarkastus, jossa tutkittiin kaikki. Aloitettiin korvista ja päädyttiin hännäntöpöön. Tuomio: Erittäin hyvässä kunnossa ja tasapainoinen seniorikoira. Takajalan vapina on iän tuomaa patinaa, mutta ei aiheuta tällä hetkellä toimenpiteitä. Tällä tiedolla on hyvä odotella kesää.

Kevät pamahti

Pam se tuli melkein yhdessä yössä. Enää ei tarvitse luistella. Kohta sen sijaan pitää jo miettiä kuulemma taas punkkilääkettä. Tänä vuonna pitää mennä ensin eläinlääkärille, että saa reseptin. Pari aikaisempaa vuotta ollaan rampattu niin tiuhaan lääkärillä, että punkkilääkkeet on tulleet siinä sivussa. 

Silmät on siis hyvässä kunnossa ja muutenkin vointi hyvä. Samalla kuulemma keskustellaan seniorikoirasta. En tiedä kenestä tuo omistaja meinaa siellä puhua, kun minähän en ole seniori. Olen koira parhaassa iässä. Aina.

Luistelua

Osaan luistella. Olen muutaman viikon nyt harjoitellut. Täällä on kadut peilijäässä eikä tassuissani ole oikein hyvä pito niin liu'un eteenpäin. Toisaalta mukavampi niin. Toinen vaihtoehto on tie, joka hiekoitettu niin, että pieniin tassuihin oikein sattuu kulkea. Pikkukivet kaivautuvat tassujen väleihin ja pistelevät ikävästi. Onneksi Pekka Pouta lupasi, että nyt oli viimeinen kovan pakkasen yö ennen ensi talvea. Kohta on siis kesä.

Winter wonderland

Taas on ollut normaalitalvi

Pakkasta ja haalarikelit. Tietää lyhyitä lenkkejä. Ei se haittaa. Loppuviikosta pitäisi olla taas nollassa.

Tykkään nukkua öisin peiton alla. Äiskän selkää vasten. Pysyn lämpimänä ja äiskä hikisenä. 

Ihmiset tuntuvat vaan valittavan kylmää. Minä steppailen ulkona ja nukun sisällä. Mitäpä tuota hötkyilemään, kun ei sille mitään voi. Kohti kevättä mennään.