Pieni vieras

Täällä kävi pieni vieras. Se konttasi menemään ja olisin niin kovin halunnut sitä pussailla ja pestä. Kummallinen tyyppi, kun se aina säikähti, kun menin lähelle. Voi itku kuinka se minua kiinnostikaan. En malttanut käydä juomassa enkä tekemässä paljon muutakaan. Halusin vain olla sen vieressä. Olisipa ollut kiva leikkiä sen kanssa kunnolla. Ehkä ensi kerralla sitten. Kunhan se pieni ihminen minuun tottuu. 

Olen kotiutunut

Äiskä totesi, että olen kotiutunut. Sen kuulemma tietää siitä, että nukun sängyssä, kun tänne tullaan työpäivän jälkeen kotiin. Jaa, olisiko noin. Halusin vain nukkua pehmeässä sängyssä.  Siellä on ihana kuorsata, kun saa olla rauhassa. Vaikka onhan se kiva, että joku tulee kotiinkin. Olen kuitenkin aika seurallinen. Haluan möhistä ihmislaumani kanssa kuitenkin kaikista mieluiten.

Pitkästä aikaa

Onkin aikaa vierähtänyt viime kirjoituksesta. On mennyt muuttaessa tämä aika niin ei ole ennättänyt kuulumisia kertoa. Nyt kuitenkin olen uudessa kodissa. Täällä on kaikki  minun tavarat. Sepäs vasta jännittävää onkin, että ne ovat osanneet ihan itsestään tulla tänne. Uusia ulkoilumaastoja ja sehän tietää valtavaa merkkailurumbaa, että tietävät minun muuttaneen naapurustoon. Kaikista hauskinta on, että ranskiskaverini on muuttanut samaan aikaan tähän viereen. Viimeksikin asuimme vierekkäin ja niin nytkin. Parhautta.

Aika kummia hommia

Täältä kodista on hävinnyt jo vaikka kuinka paljon tavaraa. Olen nähnyt jo minne ne kaikki on viety. Uuteen paikkaan. Äiskä kyllä sanoi, että mekin mennään niiden perässä, mutta en ole varma uskoisinko. On siellä paikassa kyllä vesikuppi ja minun peitto, mutta hieman vielä epäilyttää tämä. Pitääpä olla tosi tarkkana, että mitä tässä nyt on meneillään.