Pikkukoiran parasta huvia...

...on äitikoiran jyrsiminen ja järsiminen ja kaikenlainen haukkailu.

Ensimmäinen matolääke annettu

Hyi, se oli pahaa. En pitänyt siitä ensinkään. Toivottavasti sitä ei ihan heti saa lisää. Sain myös ensimmäistä kertaa maistaa kiinteää ruokaa - mielenkiintoista. Tästähän avautuu ihan uusi maailma vielä, kunhan totun moiseen sapuskaan. Onneksi äitikoiran tissi on vielä lähellä, koska sieltä saa tuttua ja turvallista apetta pikkumahan täytteeksi. Täytän muuten lauantaina 4- viikkoa. Olen jo iso poika!

Pikkuherra Napoleon

Tässä minä olen, pulleroisena äitin ja sisarusten kanssa kasvamassa. Minua käytiin torstaina katsomassa ja en paljoa muista, mutta nainen käski minun olla terhakkana, että kasvan heidän lauman jäsenekseen hienosti, ettei kukaan muu minua ota. Saapa nähdä tottelenko, en ole vielä varma.