Terveysmurheita

Kaksi talvea minua on vaivannut silmiin ilmestyvät haavat. Lääkärissä on rampattu ja yritetty keksiä, missä vika. Äiskä on ollut koko ajan sitä mieltä, että näköni on huonontunut. Lääkärit eivät ole pitäneet sitä ollenkaan todennäköisenä. Nyt jouluna, kun taas päivystyksessä haettiin silmätippoja haavaan niin lääkäri suositteli käyntiä erikoislääkärillä, joka tutkii silmät pohjia myöten. Tämä lääkäri oli sitä mieltä, että tottakai näkö voi olla huonontunut, enhän kuulemma ole enää mikään nuori poika. Täytän ensi keväänä jo seitsemän. Nyt sitten tammikuun lopulla mennään tutkimuksiin. Toivottavasti ei  mitään vakavaa kuitenkaan löydy.

Joulupukin pikku apuri

Aivan parhainta laatua apurina olen minä. Erityisesti osaan avata lahjanarurullaa, jotta on helpompi kääriä sitä paketin ympärille. Sen lisäksi erityistaitojani on pakettien avaaminen, ei pelkästään omien.  Sen lisäksi mielelläni järjestelen koristeita uudestaan ja tutkin, onko tontuilla mahdollisesti housunpuntissa herkkuja. Tämä on kuulemma yksi syy, miksi meidän kodissa ei ole tontuille ovea. Ne saavat kuulemma tulla ikkunasta jos uskaltavat.

Talven ihmemaa

Talvi tuli eilen hetkeksi kylään. Mikä riemu onkaan juosta lumessa. Maasta löytyy myös planeetan ykkösvihollisia. Niitä jää aurausreiteille ja tien reunoille minua odottamaan. Tuhoan ne kaikki. Ensin hyökkään kimppuun ja sitten aloitan raivoisan raapimisen ja haukkailun. En lopetan ennen kuin lumipaakku hajoaa kokonaan. Urhoollisuusmitalin ansaitsisin tästä toiminnasta. Eivätpä pääse valtaamaan maailmaa.