Minäpä se olen se pikkuinen poika

Minä saatan olla kaupungilla ja muiden koirien ilmoilla aikasta kova jätkä, mutta kotioloissa saatan olla vielä pikkupoika. Minusta on mukava illalla käpertyä äiskän kainaloon katsomaan telkkaria. Sillä, kun on tapana rapsutella minua samalla. Joskus se saattaa, jopa hieroa lihaksiani. Tai ainakin juoksulenkkien jälkeen. Siitäpä minä nautin. Ja sen jälkeen olen taas valmis ulos äijäilemään.

Ei satanut

Heti oli niin paljon mukavampi ulkoilla. Siitähän äiskä innostui ja vei minut oikein pitkälle lenkille. Siellä minä hulmusin menemään. Ei ollut montaa muuta koiraa liikenteessä. Kummallista. Kyllähän minulla tietysti kuuma tuli, ei siitä pääse mihinkään. Onneksi kotona sai hyvää raikasta vettä ja pääsi päiväunille.

Vauhtimakkara

Syksyn sateet

En pidä kyllä vesisateesta. Pitää juosta jalat levällään, ettei mahan alle roisku vettä. Pakkohan sitä on tietysti vessassa käydä, mutta mielummin kyllä olisin sisällä. Harmillista, kun ulkona muuten on niin mukavaa. Äiskä kyllä yrittää minua kävelyttää, mutta mieli vetää mielummin peiton alle. Ehkä sitten, kun tuo jatkuva vesisade loppuu niin minäkin innostun. Tai sitten jos jostain kulman takaa tulee joku ihana tyttö niin kyllähän minä sen perässä kävelen vaikka maailman ääriin. 

Mustikoita ja juoksua

Punkki punkkisen jälkeen elämä on jatkunut normaaleissa uomissaan. Punkkia seuraavana päivänä kävin mustikassa. Enpä paljoa poiminut, söin äiskän kädestä muutaman. Muutoin tyydyin möyrimään varvuissa, sillä seurauksella, että kylkeni olivat täynnä pilkkuja. 

Eilen kävin äiskän seurana juoksulenkillä. Miten niin muka lyttynaamaiset koirat eivät voi toimia seuralaisina maratoonareille? Aivan hyvin pärjäsin ja sen lenkin jälkeen maistuikin iltaruoka ja iltauni. Kyllä raitis ilma tekee sitten hyvää pikkukoiralle.

Elämäni ensimmäinen punkki

Olin lepäilemässä äiskän kainalossa sohvalla ja se minua siinä silitteli. Yhtäkkiä se tunsi jotain pyöreää. Ensin se ajatteli, että siinä on turkista muodostunut tuulenpesä, mutta lähempi tarkastelu osoitti sen olen punkki. Minulla oli siis niskassa herneen kokoinen PUNKKI. Äiskä oli miettinytkin, miksi kummassa olin edellisenä yönä oksentanut keskellä yötä, ilman sen suurempaa syytä. Äiskää vähän ällötti, mutta reippaasti se nyppäsi harmaaperäisen punkin pois. Se oli elävä, kun se laitettiin paperille lähempää tarkastelua varten. Netistä äiskä vielä tarkisti, mitä pitää minulle tehdä punkin poiston jälkeen. Puremakohta on nyt putsattu ja koko koira käyty läpi jos vaikka kavereita on lisää. Niitä ei onneksi löytynyt. Nytpä niskaa seurataan, ettei tule jälkiseuraamuksia. Sitä äiskä vain mietti, että joko se kesälomareissulla kiinnittyi vai tällä pohjolassako se on vasta tullut salamatkustajaksi?

Parasta torstaissa...

...on olla vieraiden huomion keskipisteenä.

Libido

Kesä oli lyhyt ja vähäluminen niin kuin täällä perällä on tapana sanoa. Minulle se sopi oikein hyvin, kun en ole noita hellemiehiä. Aamut ovat viilenneet ja onpa parina aamuna ennen kukonlaulua ollut jo melkein kuurainen maa. Ympäristö on täynnä, mitä mielenkiintoisempia haisuja ja nehän minua kiinnostavat. Tokossakin sanovat, että olen vielä hajujen vietävissä. Kärsivällisyyteni ei kuulemma vielä riitä taistelemaan haisuja vastaan. Höh, mutta sehän on se libido.