sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Napoleon 02.04.2011-19.03.2020

Rakkaista rakkain Napoleon lähti kauniina, aurinkoisena päivänä viimeiselle matkalleen.
Kevät meni sairastellessa ja koska kipulääkkeet eivät tuoneet helpostusta oli tehtävä ratkaisu päästää kallein aarre kivuttomuuteen.
Ystävänpäivänä Napoleon meni röntgeniin, kun joulun aikaan oli lopettanut sänkyyn hyppäämisen ja muutoinkin vaisumman oloinen oli pieni koira. Röntgenkuvassa näkyi lannerangassa jotain epämääräistä, joka ct- kuvattiin viikkoa myöhemmin laajuuden selvittämiseksi.
Lannerangassa oli pullistuma, joka painoi 20% selkäydintä. Lisäksi näkyi pullistuma kaularangassa.
Kipulääkkeillä yritettiin saada kipukohtaukset kuriin, jotta kuntoutusta edes voisi ajatella.
Koska Napoleon ei kuukaudessa ollut kivuton, vaikka lääkemäärää oli nostettu matkan varrella koko ajan eikä maha meinannut kestää kipulääkkeen määrää, oli aika tehdä maailman vaikein päätös ja sanoa rakkaalle pikkukoiralle jäähyväiset.
Nyt paras ystäväni on tähtenä taivaalla ja muistona sydämessä. Rakkain Napoleon, kiitos kaikesta.

torstai 2. tammikuuta 2020

2020

Vuosi on kuulemma vaihtunut. Tänä vuonna täytän yhdeksän vuotta. Vuosi vaihtui rauhallisesti kotona. Ulkoa kuului välillä pauketta, mutta minä pääasiassa nukuin tai ainakin yritin. En saanut mentyä normaaliin aikaan nukkumaan, kun äiskä katsoi telkkaria ja valvoi niin myöhään. Minun piti tietysti olla seuraamassa tarkoittaako valvominen jotain herkkuja. No ei tarkoittanut. Ihan turhaan sinnittelin hereillä. Onneksi sain vuoden ensimmäisen päivän nukkua rauhassa. 

lauantai 28. joulukuuta 2019

Kohti uutta vuotta

Joulu tuli ja meni. Minulle oli aattona ilmestynyt pari pakettia, jotka sain repiä auki. Niistä paljastui pulleroinen possulelu sekä apinalelu, jolla on pitkät jalat ja kädet. Tosin käsiä on enää yksi, koska yhden olen repinyt irti. Minusta apina vaikutti uhkaavalta, joten täytyi tehdä jotain asialle. 
Jouluna olen pääasiassa nukkunut ja ulkoillut. Ulkoilu on ollut kivaa, kun ei ole satanut vettä. 
Eilen oli pakkastakin. Lehdistä oli jäätynyt puistoon kekoja ja kaikkihan ne oli merkittävä tietysti. Hirveä homma, mutta hoidin sen kuin kunnon koira konsanaan. 

torstai 28. marraskuuta 2019

Kontrollikäynti

Viikko töttöröpäänä riitti ja silmä on nyt hyvä. Ihana puolalainen lääkäri ohjeisti kosteuttavan geelin käytön ihan koko loppuelämäksi. Aamuin illoin silmään kostuketta niin kuulemma vanhan koiran silmät pysyy mukavan kosteina ja se saattaa haavojen paranemista auttaa.

Elimistö pikkuhiljaa tottuu nappularuokaan. Edelleen kyllä närästää, mutta paljon vähemmän kuin aiemmin. Päivä kerrallaan katsotaan kuulemma ja seuraillaan. 


lauantai 9. marraskuuta 2019

Pitkästä aikaa hei

Nyt on vierähtänyt pitkä aika edellisestä viestistä. Tässä on ollut vähän terveysmurheita niin on laitettu tervehtyminen kaiken muun edelle.

Kaikki alkoi lokakuun alussa, kun olo oli vähän voimaton. En oikein jaksanut innostua leikeistä tai lenkeistä. Yöisin valvoin ja köhin ja olin levoton. Äiskä vei  minut mukavalle eläinlääkärille, joka määräsi kaiken maailman inhottaviin kokeisiin. Verikokeista en niinkään piitannut, mutta sitten minut raahattiin röntgeniin, jossa minut pakotettiin makaamaan selällään ja kyljellään. En edes saanut mitään rauhoituspiikkiä, ettei keuhkokuvat olisi sen vuoksi epäselvät. Keuhkoja ja ruokatorvea kuvattiin, mutta kuvissa näkyi vatsakalvossa jotain häikkää.

Minua alettiin hoitaa närästyksen vuoksi. Jouduin siirtymään nappularuokaan. En saa ehkä enää koskaan herkullista lohta ja rouskuvia luita. Vatsani ei kuulemma enää jaksa noin rajuja ruokia käsitellä.

Ruuan vaihto on aiheuttanut oksentelua ja ripulia muiden muassa, mutta kohta on kuukausi takana ja olo on helpottanut. Röyhtäily ja piereskely on vähentynyt ja vatsakin melkein toimii normaalisti.

Viime viikolla oli sitten silmähaavan kontrolli, kun ei ole kolmeen viikkoon parantunut. Silmälääkäri kertoi kyseessä olevan vanhan koiran vaivan, joka vaatii aikaa. Hankala vaiva, joka uusii äärettömän helposti. Ja niin minulle tuli ensimmäistä kertaa kauluri. Ihan kamala kapistus, vaikka nyt kolmen päivän kokemuksella olen alkanut jo tottua siihen,

Ei ole ihan helppoa ollut nyt minulla,


lauantai 21. syyskuuta 2019

Syksyn viilenevät päivät

Ihan mukavaa, että ilmat viilenee. Aamuisin on ollut jo lähellä nollaa. Useampana aamuna on nyt satanut vettä. Siitä en kyllä pidä ensinkään. Tassut kastuu, maha kastuu, korvat kastuu. Kaikki kastuu. 
Vesisateella olen päättänyt, että käyn vain vessassa, enkä lenkkeile ollenkaan. Ehdin kyllä lenkkeillä kuivalla säällä. En kestä kastumista.