Selviytyjä

Olen aina ajatellut, ettei metsässä ole mitään syötävää. Tänään hoksasin, että siellähän on vaikka mitä. Minulle näytettiin mustikoita varvuista ja voi, mitä herkkua ne olivatkaan. Rouskutin innoissani mättäältä mättäälle mennen. Olisin mielelläni ottanut herkkua suoraan äiskän ämpäristä, mutta se ajoi minua vaan pois. Ne on kuulemma sen. Vielä minä omat herkkuapajat löydän, mutta en kyllä paljasta niitä kenellekään.

Toivuttu on

Ei kauaa mennyt, kun arvet paranivat ja lääkekuuristakin olen jo päässyt eroon. Enkä minä jaksa toisia koiriakaan stressata. Syksykin on viilentynyt, joten lenkkeilykin on taas kivaa. Vesisade ei tosin minua miellytä, mutta pakkohan se on vessassa käydä. Kaikista parasta on kuitenkin käpertyä äiskän viereen peiton alle katsomaan telkkaria. Tai matolla katsoa urheilua. Pidän syksystä.