Uusi lääke

Kävin eilen tutustumassa uuteen eläinlääkäriasemaan. Se oli mukava, siellä oli erillinen odotushuone kissoille ja koirille. Eläinlääkärikin oli kiva. Se antoi minulle punkkitabletin. Herkullisen, tahmean, lihanmakuisen tabletin, joka tappaa punkit jos ne kiinnittyvät minuun. Se lääke väsytti minua hieman, mutta muita oireita ei ole näkynyt. Onneksi. Äiskä odottaa, koska saa alkaa imuroida kuolleita punkkeja lattialta. On se minua joka ilta rapsuttanut ja niitä etsinyt, ei ole enää löytänyt. Punkkipihdit on tosin jätetty näkyville jos tarve tulee.

Punkkien invaasio

Äiskä meinasi saada hepulikohtauksen illalla rapsutellessaan minua. Elämäni toinen punkki löytyi vatsasta. Se irtosi hyvin, mutta aamulla tämä riemu alkoi uudestaan. Yksi löytyi poskesta ja toinen niskasta. Tästä se vielä vitsaus tulee. Saapa nähdä miten meidän käy.

Äiskä ei asiaa jäänyt miettimään sen enempää vaan huomiseksi on varattu ensimmäinen eläinlääkärikäynti uudessa kotikaupungissa. Mennään keskustelemaan, että millä keinoin alamme punkkeja vastaan taistella. Mutta sen me päätimme, että ne häviävät ja me voitetaan.

Erikoisia eläimiä

Olin aamulenkillä ja yhtäkkiä pusikosta ilmestyi sorsa. Se tuli heinikosta ja vaappui menemään eteeni. Katsoin sitä hölmistyneenä hetken. Joku, joka ohitti minut lenkillä ihan tuosta noin vain. Lähdin seuraamaan sitä kiltisti. Siinä me kuljimme jonossa jonkun aikaa, kunnes sorsan oli aika palata joen rantaan. Tulisikohan siitä ystävä minulle?

Uusi koti.

Tulin sunnuntaina uuteen kotikaupunkiin. Olen vähän ihmeissäni ollut, mutta onneksi äiskä on huolehtinut ruuasta ja siitä, että pysyn viileänä ja saan nukkua rauhassa. Pikkuhiljaa täällä totuttelen uuden kodin isännäksi. Löydän ruokakupille se kai se lienee tärkeintä.
Eilen illalla käytiin uusilla kotikulmilla lenkillä.

Viimeisiä päiviä lapin poikana

Sunnuntaina nukun jo etelässä, uudessa kodissa. En ymmärrä kyllä asiasta juurikaan mitään. Olen viime päivät asunut erilaisten laatikoiden keskellä. Onneksi on ollut tilaa nukkua ja ruokapaikka on tallessa. Mutta kummallisesti täällä sisustetaan, kun suljetaan tavaroita tuommosiin laatikoihin. Hassua, ehkä se sitten on hienoa.

Elämänkokoinen mullistus

Äiskä muuttaa Turkuun. Niin ja minä. Tai luulen, että se ottaa minut mukaan, vaikka ei se ole minun tavaroita pakannut. On se kertonut jotain, mutta en minä oikein ymmärrä, mitä ne kaikki Aurajoet ja muut tarkoittaa. No ei haittaa jos ruokaa on sielläkin niin ja omia leluja ja jos saa vieläkin nukkua kainalossa.