Täällä on ollut lämmin juhannus. Eilen tosin oli joku kummallinen raekuuro, jota ihmettelin sisällä. Yhtäkkiä alkoi kopina ikkunalaidoilla ja parvekelasit helisivät. Äiskä minua valisti, että rakeita tulee oikein kunnolla. Tämän asian selvennyttyä, ettei siis vahdittavaa ole, hyppäsin sohvalle ja otin pikku nokkaunet.
Tänä aamuna pääsin aamukävelylle jo seitsemältä, kun oli vielä viileää. Vastaan tuli kolme nuorta, jotka omien sanojensa mukaan olivat vielä ihan humalassa. Ystävällismielisesti halusivat tervehtiä minua, koska olen niin valtavan söpö. Mikäpä siinä. Bongasin yhden tytön kainalosta ihanan tuoksuisen pussin, jonka sisältöä olisin halunnut tutkia. Tyttö kysyi saako minulle antaa pienen palan ranskaperunaa. Ai saako? Tottakai saa. Vilkaisin kyllä äiskää, että mitä se on mieltä. Onneksi se oli sitä mieltä, että ei se ole maailman vaarallisin asia. Sain ranskalaisen ja saatoin jatkaa tyytyväisenä lenkkiä. Mikäs sen hauskempi aamulenkki voisi ollakaan?
