lauantai 6. lokakuuta 2012

Matolääkkeen kaiherrus

Siinä on sitten kurja pilleri. Kaksi kertaa vuodessa saan tuota tyhmää pilleriä, joka pistää mahani sekaisin. Tai tällä kertaa se aiheutti oksentelua. Se on kuitenkin äiskän mukaan tosi tärkeä lääke, joka pitää reippaasti ottaa. Ja minä poikahan otan, sillä olen reipas poika. Me ollaan äiskän kanssa kaupungissa harjoiteltu tokohommia ja olen kyllä tullut aika taitavaksi kaupunkikoiraksi. Harmi, ettei nyt päästä tekemään pitkiä metsälenkkejä, kun tällä perällä on havaittu kapia. Joku kapinen kettu on möyrinyt metsäpoluilla ja muilla ja siellä on koiria sairastunut. Höh, tyhmää. No en tiedä olisinko lähtenyt millekään metsälenkeille, kun täällä on satanut koko viikon vettä. Ihan koko ajan vaan vettä. Toivottavasti se kohta jo loppuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti