Maanantaina kävin silmälääkärissä, jossa selvitettiin syytä jatkuville silmien haavoille. Mukava lääkäri tutki näköä ja silmäpohjia ja värjäsi silmää ja pohti ja haastatteli.
Silmissä vanhat haavat avautuvat aina uudestaan ja uudestaan, eivätkä pääse paranemaan missään vaiheessa kunnolla.
Tämä on kuulemma melko tyypillinen ranskanbulldoggien vaiva, joka monesti tulee juurikin tässä seniori- iän rajamailla. Vakava sairaus tämä ei ole, harmillinen senkin edestä. Nyt parannellaan pari viikkoa haavoja oikein urakalla ja sen jälkeen kontrollikäynti, jonka jälkeen todennäköisesti aloitetaan estolääkitys ja toivotaan sen purevan.
Nytkin silmässä oli avautumisen rajoilla oleva vanha haava, joka jo aiheutti silmän punaisuutta. Lääkäri tuoreisti silmää neulan kaltaisella metallipiikillä. Sen jälkeen siihen päälle lätkäistiin vielä piilolinssi suojaamaan silmää. Kuuleman mukaan voi pysyä 30minuuttia tai kolme viikkoa, kaikki olisi kotiinpäin. Meillä pysyi reilun vuorokauden.
Mutta onneksi näkökyky on tallella, eikä sokeuttavaa tai kuolemanvakavaa sairautta ole.
